Kuvaus
Taivaannaulan kansanperinnekalenterin kuvateema kunnioittaa tänä vuonna maalaisrahvaan perinteistä elämänkiertoa kehdosta hautaan. Elämänkierto on sovitettu vuodenkiertoon siten, että syksy ja alkutalvi ovat lähtemisen ja vainajien aikaa, ja kevät edustaa uuden elämän alkua. Kalenteri alkaa perinteisen vuodenkierron mukaisesti kekristä eli marraskuun alusta 2020.
Vanhat valokuvat todistavat, miten yksittäisen ihmisen elämänlanka kutoutuu osaksi perheen, suvun, kylän ja koko pitäjän elämää. Perinteiselle elämänkierrolle onkin ollut ominaista sen yhteisöllisyys. Ihmisen elämän virstanpylväät – syntymä, nimeäminen, avioituminen ja kuolema – ovat olleet yhteisön vahvistamisen hetkiä. Aineellinen ja henkinen kulttuuri on perustunut suvun ja maatalon elämän säilymiseen, kukoistamiseen ja jatkumiseen. Elämäntavan voi kiteyttää sanoihin: minä olen, koska me olemme.
Laaja kokoelma kansanperinnettä
Taivaannaulan seinäkalenteri esittelee tuttuun tapaan suomalaista kansanuskoa ja kansanperinnettä myös yleisesti. Kalenteri esittelee vanhan kansan vuodenkierron, johon kuuluu pyhäpäiviä jolloin suku tai yhteisö on perinteisesti jättänyt arjen työt taakseen ja kokoontunut yhteen juhlimaan ja kunnioittamaan haltijoita ja vainajia. On puolipyhiä, joihin kuuluvat tietyt tavat, ruoat ja laulut. Lisäksi on luonnon ja perinteisten töiden merkkipäiviä, jotka jaksottavat vuodenkulkua.
Ote kalenterin sisältämästä kansanperinteestä
Jyrin päivä 23. huhtikuuta on ollut ensimmäinen karjanuloslaskupäivä maan etelä- ja itäosissa. Sanottiin että »Jyrki kantaa lehmät vaikka selässään» eli karja päästettiin jaloittelemaan pimeästä navetasta vaikka maassa olisi vielä lunta ja vedet jäässä. Päivän viettoon kuului monenlaisia tapoja, joilla karjan ja kodin onni varmistettiin tulevaksi kesäksi.
Karjan uloslasku oli odotettu ja juhlallinen tapahtuma. Kun karja laskettiin läpi karjaportista, sitä suojattiin soihduilla, pihlajanoksilla tai piilottamalla kirves tai muita rautaesineitä oven eteen. Karja voitiin myös suojata naisen väellä eli »harakoida». Tällöin lehmät tai lampaat laskettiin pihalle portin päällä seisovan emännän haarojen alitse. Eläimiä saatettiin myös suojata pedoilta erilaisilla esineillä kuten karhun kynsillä tai hampailla sekä loihtijakivillä.
Metsän ja karjan haltijoille annettiin Jyrin päivänä antimia. Etelä-Savossa syötiin ateria, josta asetettiin ennen maistamista jokaista lajia erityiselle lautaselle uhriksi. Hiiteen vietiin lahjana piiraita, voita, maitoa, munia ja lihaa. Karja voitiin kiertää palavan kynttilän kanssa, minkä jälkeen kynttilä poltettiin hiidessä. Myös yksittäisille uhripuille jätettiin lahjoja, kun karja vietiin niiden ohi. Eläimistä huolehtivat paimenet tarjosivat vuorostaan viinaryypyn jokaiselle vastaantulijalle, mikä varmisti eläinten menestymisen kesällä.
Tue Taivaannaulan toimintaa ja perinteiden säilymistä
Ostamalla kalenterin tuet Taivaannaula ry:n toimintaa ja suomalaisen henkisen perinteen ja perinnekulttuurin säilymistä!
Kalenteri sisältää
- Kaksitoista vanhaa valokuvaa perinteisestä elämänkierrosta
- Kansanuskon ja kansanperinteen juhlat ja merkkipäivät marraskuun alusta 2020 joulukuun loppuun 2021
- Erittäin kattavasti tietoja jokaiseen merkkipäivään liittyvästä kansanperinteestä
- Kuunvaiheet ja tietoa niiden merkityksestä esivanhemmillemme
- Kansalliset juhlapäivät marraskuun alusta 2020 joulukuun loppuun 2021
- Muita aiheeseen liittyviä vuotuisia juhlapäiviä (mm. alkuperäiskansojen päivä, suomenhevosen päivä)
- Tietoa Taivaannaulan toiminnasta
Kalenteri vuosille 2020-2021
Kalenteri kattaa ajanjakson marraskuusta 2020 joulukuuhun 2021. Perinteinen vuodenkierto alkaa marraskuun kekristä ja päättyy lokakuun loppuun. Kalenterin kaksi viimeistä kuukautta (marras-joulukuu 2021) on esitetty ilman kuvaa yhdellä aukeamalla.
