Taivaannaulan perinnekalenteri 2019 – Suomalaiset tietäjät ja parantajat

16.00 

Taivaannaulan suosittu seinäkalenteri esittelee vanhan kansan vuodenkierron. Kalenterin kuvateemana ovat tänä vuonna suomalaiset tietäjät ja parantajat. Suomalainen kansanparantaja oli arvostettu ja tärkeä henkilö oman yhteisönsä keskuudessa. Seinäkalenteri on kuvitettu vanhoilla valokuvilla, jotka esittävät 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun parantajia ja tietäjiä.

Seinäkalenterin vakiovarustukseen kuuluu runsas tietopaketti suomalaisesta kansanuskosta ja kansanperinteestä. Kalenteri esittelee vanhan kansan vuodenkierron, johon kuuluu pyhäpäiviä jolloin suku tai yhteisö on perinteisesti jättänyt arjen työt taakseen ja kokoontunut yhteen juhlimaan ja kunnioittamaan haltijoita ja vainajia. On puolipyhiä, joihin kuuluvat tietyt tavat, ruoat ja laulut. Lisäksi on luonnon ja perinteisten töiden merkkipäiviä, jotka jaksottavat vuodenkulkua.

Ostamalla kalenterin tuet Taivaannaula ry:n toimintaa ja suomalaisen henkisen perinteen ja perinnekulttuurin säilymistä.

Varasto loppu

tuotetunnus (SKU) KAL-2019 Osasto: Avainsanat tuotteelle , , ,

Kuvaus

Taivaannaulan kansanperinnekalenterin kuvateemana ovat tänä vuonna suomalaiset tietäjät ja parantajat. Suomalainen kansanparantaja oli arvostettu ja tärkeä henkilö oman yhteisönsä keskuudessa. Parantaja oli usein samalla tietäjä. Historiallisen ajan tietäjä-parantajat mielletään usein esihistoriallisen tietäjälaitoksen rappeutuneeksi muodoksi. Yhteisönsä ihmisiä ja muita avuntarvitsijoita 1900-luvun alkupuolelle saakka auttaneet parantajat nähdään ikään kuin haaleina varjoina muinaisten aikojen mahtavista tietäjistä. Tällainen ajattelu ei tee riittävästi oikeutta näille omien yhteisöjensä arvostamille suurille persoonille. Tietäjä oli poikkeusyksilö ja usein yhteisönsä kunnioitettu henkinen johtaja. Hänen apuunsa käännyttiin, jos jokin asia horjutti yhteisön normaalia elämänmenoa. Tietäjän viisautta ja tietoja arvostettiin, ja hänellä oli usein selvännäkijän kykyjä. Tietäjältä kysyttiin neuvoa monissa asioissa aina avioitumisesta maakauppoihin asti.

Parantaja oppi taitonsa itse tai sai ne vanhemmalta taitajalta. Parantajien itseoppimat keinot olivat usein vaistonvaraisia kokemusperäisiä menetelmiä, mutta niiden logiikka oli sidoksissa kansanuskon myytilliseen maailmankuvaan. Usein parannustaito periytyi suvussa. Vanhempi parantaja opetti tietonsa ja taitonsa valitsemalleen sukulaiselleen, esimerkiksi lapselleen. Erään uskomuksen mukaan hammas suussa syntynyt lapsi oli erityisen hyvä omaksumaan opit, sillä hän kantoi tietäjän sielua. Myös muu kuin sukulainen saattoi tulla kuuluisan tietäjän luo oppia hakemaan. Oppi voitiin ostaa esimerkiksi viinaryypyllä. Lapin noitia arvostettiin, ja heidän luokse tultiin pitkienkin matkojen takaa oppia hakemaan. Varsinkin vähäisemmissä kansanparantajissa oli myös runsaasti eri alojen spesialisteja. Oli kuppareita, suoneniskijöitä, hierojia, nikamien niksauttajia, rohdoilla ja yrteillä parantajia ja verenseisauttajia.

Laaja kokoelma kansanperinnettä

Taivaannaulan seinäkalenteri esittelee tuttuun tapaan suomalaista kansanuskoa ja kansanperinnettä myös yleisesti. Kalenteri esittelee vanhan kansan vuodenkierron, johon kuuluu pyhäpäiviä jolloin suku tai yhteisö on perinteisesti jättänyt arjen työt taakseen ja kokoontunut yhteen juhlimaan ja kunnioittamaan haltijoita ja vainajia. On puolipyhiä, joihin kuuluvat tietyt tavat, ruoat ja laulut. Lisäksi on luonnon ja perinteisten töiden merkkipäiviä, jotka jaksottavat vuodenkulkua.

Ote kalenterin sisältämästä kansanperinteestä

Jyrin päivä 23. huhtikuuta on ollut ensimmäinen karjanuloslaskupäivä maan etelä- ja itäosissa. Sanottiin että »Jyrki kantaa lehmät vaikka selässään» eli karja päästettiin jaloittelemaan pimeästä navetasta vaikka maassa olisi vielä lunta ja vedet jäässä. Päivän viettoon kuului monenlaisia tapoja, joilla karjan ja kodin onni varmistettiin tulevaksi kesäksi.

Karjan uloslasku oli odotettu ja juhlallinen tapahtuma. Kun karja laskettiin läpi karjaportista, sitä suojattiin soihduilla, pihlajanoksilla tai piilottamalla kirves tai muita rautaesineitä oven eteen. Karja voitiin myös suojata naisen väellä eli »harakoida». Tällöin lehmät tai lampaat laskettiin pihalle portin päällä seisovan emännän haarojen alitse. Eläimiä saatettiin myös suojata pedoilta erilaisilla esineillä kuten karhun kynsillä tai hampailla sekä loihtijakivillä.

Metsän ja karjan haltijoille annettiin Jyrin päivänä antimia. Etelä-Savossa syötiin ateria, josta asetettiin ennen maistamista jokaista lajia erityiselle lautaselle uhriksi. Hiiteen vietiin lahjana piiraita, voita, maitoa, munia ja lihaa. Karja voitiin kiertää palavan kynttilän kanssa, minkä jälkeen kynttilä poltettiin hiidessä. Myös yksittäisille uhripuille jätettiin lahjoja, kun karja vietiin niiden ohi. Eläimistä huolehtivat paimenet tarjosivat vuorostaan viinaryypyn jokaiselle vastaantulijalle, mikä varmisti eläinten menestymisen kesällä.

Tue Taivaannaulan toimintaa ja perinteiden säilymistä

Ostamalla kalenterin tuet Taivaannaula ry:n toimintaa ja suomalaisen henkisen perinteen ja perinnekulttuurin säilymistä!

Kalenteri sisältää

  • Kaksitoista vanhaa valokuvaa suomalaisista tietäjistä ja parantajista
  • Kansanuskon ja kansanperinteen juhlat ja merkkipäivät marraskuun alusta 2018 joulukuun loppuun 2019
  • Erittäin kattavasti tietoja jokaiseen merkkipäivään liittyvästä kansanperinteestä
  • Kuunvaiheet ja tietoa niiden merkityksestä esivanhemmillemme
  • Kansalliset juhlapäivät marraskuun alusta 2018 joulukuun loppuun 2019
  • Muita aiheeseen liittyviä vuotuisia juhlapäiviä (mm. alkuperäiskansojen päivä, suomenhevosen päivä)
  • Tietoa Taivaannaulan toiminnasta

Kalenteri vuosille 2018-2019

Kalenteri kattaa ajanjakson marraskuusta 2018 joulukuuhun 2019. Perinteinen vuodenkierto alkaa marraskuun kekristä ja päättyy lokakuun loppuun. Kalenterin kaksi viimeistä kuukautta (marras-joulukuu 2019) on esitetty ilman kuvaa yhdellä aukeamalla.

Lisätiedot

Paino 0.180 kg