Kuvaus
Kuvateemana huvitukset
Tämänvuotiseen kalenteriin on ikuistettu erilaisia kansanhuveja ympäri Suomen. Kuvat on poimittu Finna-hakupalvelun kautta, ja valikoimaan on pyritty ottamaan mahdollisimman laajasti huomioon kansanomaiset vapaa-ajan huvitukset.
Tämän kalenterin kuvitukseksi olemme valinneet nimenomaan arkistokuvia aikuisista erilaisissa vuodenkiertoon liittyvissä huvituksissa. Lasten työ on leikki, mutta se on tutkitusti hyvin tärkeää myös aikuisille. Lystinpito ja huvitukset virkistävät, viihdyttävät ja keventävät tunnelmaa. Leikillisyys tuottaa mielihyvää, tuo rohkeutta sekä luo elämyksiä ja muistoja, jotka lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se vapauttaa ja laukaisee leikkijöiden ajatuksellisia jännityksiä, unohtamatta myöskään raskaan työn rasittamia lihaksia.
Leikkiminen ja huvinpito on hyvin laaja, jokaiseen elämänvaiheeseen ja vuodenkiertoon eri lailla nivoutuva asia. On olemassa paljon opettavaisia ja liikunnallisia pelejä, leikkejä sekä huvituksia, mutta halusimme valita tähän kalenteriin laajasti monenlaisia ajanviettotapoja, jotka eivät ole itsessään hyödyttäviä tai suoranaisesti tuottavia toimintoja. Osa niistä on jo hieman unholaan painuneita, kuten piirileikit ja laulutanssit. Laululeikit ja -tanssit olivat entisaikaan nuorten suosiossa. Saattoi niihin vanhempikin väki toki osallistua, mutta lasten leikkejä ne eivät olleet.
Leikkeihin kuuluvat vahvasti myös suulliset muodot, kuten tarinat, laulut, lorut, hokemat sekä arvoitukset, vitsit, härnääminen ja kiusoittelu. Ehkäpä voit kuvitella sellaisia tämän kalenterin kuviinkin.
Ennen vanhaan oli jokaisessa pitäjässä ja jopa joka kylässä omat kirjavat muotonsa laajemmin tunnetuista peleistä, lauluista ja leikeistä, unohtamatta loruja jotka saattoivat liittyä vaikkapa leikin aloittajan valintaan. Muutamia esimerkkejä leikkiluvuista:
Entten tentten teelika mentten,
hissun kissun vaapula vissun
eelin geelin glot, viipula vaapula vot
eskon saun, pium paum
Nyt mä lähden tästä pelistä pois!
Mansikki tansikki talleroinen,
puolen markan palleroinen,
lypsi lehmän, taittoi sarven,
kaato kirnun kallioille, siit on portti
pois!
Kello löi jo kuusi
onkapannu uusi
tallukoita uunin päällä
kuivumassa kuus.
Aijai sentään
kuinka monta kertaa
ihmisten lapset ilmassa lentää
hampaat irvissä
karvalakit korvissa
Jollet usko niin lähde pois!
Entisaikain tanssit ja leikit olivat paljolti myös hetkessä luotuja, eikä ollut niin väliä, millä jalalla lähdettiin tai montako askelta otettiin mihinkin suuntaan. Tärkeitä oli yhdessä tekeminen. Se antoi luovuudelle tilaa, ja esimerkiksi saatettiin lauluun keksiä omiakin säkeistöjä ja yksilöllistä tulkintaa. Luovuus ja tulkinnan vapaus pitävät perinteen elävänä edelleenkin.
Nauraminen vähentää stressiä ja laskee verenpainetta. Siksi se on hyväksi kaikille. Mukavassa seurassa unohdat ajankulun ja voit heittäytyä huvitusten parissa ikiaikaisen ilon äärelle.
Leikkimisiin!
Laaja kokoelma kansanperinnettä
Taivaannaulan seinäkalenteri esittelee tuttuun tapaan suomalaista kansanuskoa ja kansanperinnettä myös yleisesti. Kalenteri esittelee vanhan kansan vuodenkierron, johon kuuluu pyhäpäiviä jolloin suku tai yhteisö on perinteisesti jättänyt arjen työt taakseen ja kokoontunut yhteen juhlimaan ja kunnioittamaan haltijoita ja vainajia. On puolipyhiä, joihin kuuluvat tietyt tavat, ruoat ja laulut. Lisäksi on luonnon ja perinteisten töiden merkkipäiviä, jotka jaksottavat vuodenkulkua.
Ote kalenterin sisältämästä kansanperinteestä
Huhtikuisten suviöiden jälkeen alkaa lokakuun talviöihin asti kestävä karjan laiduntamiskausi ja paimenten työkausi. Jyrin päivä (23.4.) on karjan uloslaskupäivä maan etelä- ja itäosissa. Tällöin karjan ja kodin onni kesälle varmistetaan kunnioittamalla kodin, metsän ja ukkosen voimia. Jyrin päivänä vietetään paikoin myös kylvöjen alkajaisia. Satakunnassa syödään touonalkajaisten kunniaksi ateria, jonka pääosassa ovat ennen joulua leivotut kylvöleivät.
Jyrin päivää vietetään hiljaisuudessa, jotta ukkonen ei tekisi tuhoa viljelyksille tai rakennuksille ja karja olisi suojassa pedoilta. Silloin ei saisi tehdä töitä eikä ajaa hevosella, ei hakata, jyskätä tai läimäistä ovea. Lehmät viedään metsälaitumelle hiljaisuudessa, ettei metsä vihastuisi. Metsästä ei saa taittaa edes oksaa. Jos eläin kesällä kuolee, syynä on se, ettei Jyrkiä ole vietetty oikealla tavalla. Mitä rauhallisemmin päivää vietetään, sitä rauhallisemmin kesä menee.
Karjan uloslasku on odotettu ja juhlallinen tapahtuma. Lehmät päästetään jaloittelemaan edes hetkeksi, vaikka maassa olisi vielä lunta ja jäätä. Kun karja lasketaan läpi karjaportista, se suojataan soihduilla, pihlajanoksilla, tai piilottamalla kirves tai muita rautaesineitä oven eteen. Karja voidaan myös suojata naisen väellä eli »harakoida». Tällöin lehmät tai lampaat lasketaan pihalle portin päällä seisovan emännän haarojen alitse.
Tue Taivaannaulan toimintaa ja perinteiden säilymistä
Ostamalla kalenterin tuet Taivaannaula ry:n toimintaa ja suomalaisen henkisen perinteen ja perinnekulttuurin säilymistä!
Kalenteri sisältää
- Kaksitoista valokuvaa huvitteluun liittyvistä aiheista
- Kansanuskon ja kansanperinteen juhlat ja merkkipäivät marraskuun alusta 2025 joulukuun loppuun 2026
- Erittäin kattavasti tietoja jokaiseen merkkipäivään liittyvästä kansanperinteestä
- Kuunvaiheet ja tietoa niiden merkityksestä esivanhemmillemme
- Kansalliset juhlapäivät marraskuun alusta 2025 joulukuun loppuun 2026
- Muita aiheeseen liittyviä vuotuisia juhlapäiviä (mm. Suomenhevosen päivä)
- Tietoa Taivaannaulan toiminnasta
Kalenteri vuosille 2025-2026
Kalenteri kattaa ajanjakson marraskuusta 2025 joulukuuhun 2026. Perinteinen vuodenkierto alkaa marraskuun kekristä ja päättyy lokakuun loppuun. Kalenterin kaksi viimeistä kuukautta (marras-joulukuu 2026) on esitetty ilman kuvaa yhdellä aukeamalla.
