Kuvaus
Kalenteri on toistaiseksi lopussa Taivaannaulan verkkokaupasta, mutta sen voi tilata SKS:n verkkokaupasta!
Suomalaisille on tyypillistä ajatella, että pyhät luonnonpaikat kuuluvat toisille mantereille ja kaukaisten kansojen pariin. Suomalaisilla on kuitenkin perinteisiä pyhiä luonnonpaikkoja siinä missä vaikkapa Amerikan intiaaneilla, Australian aboriginaaleilla tai japanilaisilla. Vanhalla kansalla voidaan sanoa olleen kolme pyhää paikkaa: kirkko, sauna ja hiisi. Hiidet ovat kansanperinteen tuntemia pitäjän, kylän, talon tai suvun luonnontilaisia uhripaikkoja.
Taivaannaula ry:n vuonna 2013 käynnistämä Hiisi-hanke on kerännyt tähän mennessä tietoja sadoista perimätiedon tuntemista pyhistä luonnonpaikoista ympäri Suomea. Kohteet ovat hyvinkin erilaisia keskenään, esimerkiksi pyhiä puita, lehtoja, mäkiä, vuoria, kallioita, lähteitä ja kiviä. Erilaisia pyhiä luonnonpaikkoja yhdistää kansanomainen käsitys niiden pyhyydestä ja kohtalonyhteydestä ihmisten elämään. Luonnonkohteita pidettiin elävinä, ne hallitsivat ympäristöä ja niissä ajateltiin olevan tuonpuoleista voimaa, »väkeä». Ihmiset pyrkivät yhteyteen hiiden kanssa esimerkiksi uhrilahjoja tuomalla. Pyhillä paikoilla on myös rukoiltu ja parannettu sairaita.
Suomen pyhät luonnonpaikat 2017-2018 kalenteri kunnioittaa Suomen pyhiä luonnonpaikkoja. Jokainen kuukausi esittelee yhden Suomen sadoista pyhistä luonnonpaikoista sen vuodenkierron mukaisessa asussa. Kiitos kuvista kuuluu Hiisi-hankkeen vapaaehtoisille, jotka ovat jo usean vuoden ajan kolunneet metsiä ja maaseutumaisemia unohdettuja hiisiä etsiessään. Usein vapaaehtoisilla ei ole ollut matkassaan kuin vanha muistitieto pyhästä paikasta ja kamera. Satoja kohteita on kuitenkin onnistuttu sinnikkään työn ansiosta paikantamaan ja löytämään “uudelleen”. Hiisistä voi lukea lisää tämän kalenterin loppupuolelta.
Laaja kokoelma kansanperinnettä
Pyhien luonnonpaikkojen ohella Taivaannaulan kalenteri esittelee jälleen tuttuun tapaan myös suomalaista kansanuskoa ja kansanperinnettä. Vuodenkiertoon kuuluu pyhäpäiviä, jolloin suku tai yhteisö jättää arjen työt taakseen ja kokoontuu yhteen juhlimaan ja kunnioittamaan haltijoita ja vainajia. On puolipyhiä, joihin kuuluvat tietyt tavat, ruoat ja laulut. Lisäksi on luonnon ja perinteisten töiden merkkipäiviä, jotka jaksottavat vuodenkulkua.
Ote kalenterin sisältämästä kansanperinteestä
Jyrin päivä 23. huhtikuuta on ollut ensimmäinen karjanuloslaskupäivä maan etelä- ja itäosissa. Sanottiin että »Jyrki kantaa lehmät vaikka selässään» eli karja päästettiin jaloittelemaan pimeästä navetasta vaikka maassa olisi vielä lunta ja vedet jäässä. Päivän viettoon kuului monenlaisia tapoja, joilla karjan ja kodin onni varmistettiin tulevaksi kesäksi.
Karjan uloslasku oli odotettu ja juhlallinen tapahtuma. Kun karja laskettiin läpi karjaportista, sitä suojattiin soihduilla, pihlajanoksilla tai piilottamalla kirves tai muita rautaesineitä oven eteen. Karja voitiin myös suojata naisen väellä eli »harakoida». Tällöin lehmät tai lampaat laskettiin pihalle portin päällä seisovan emännän haarojen alitse. Eläimiä saatettiin myös suojata pedoilta erilaisilla esineillä kuten karhun kynsillä tai hampailla sekä loihtijakivillä.
Metsän ja karjan haltijoille annettiin Jyrin päivänä antimia. Etelä-Savossa syötiin ateria, josta asetettiin ennen maistamista jokaista lajia erityiselle lautaselle uhriksi. Hiiteen vietiin lahjana piiraita, voita, maitoa, munia ja lihaa. Karja voitiin kiertää palavan kynttilän kanssa, minkä jälkeen kynttilä poltettiin hiidessä. Myös yksittäisille uhripuille jätettiin lahjoja, kun karja vietiin niiden ohi. Eläimistä huolehtivat paimenet tarjosivat vuorostaan viinaryypyn jokaiselle vastaantulijalle, mikä varmisti eläinten menestymisen kesällä.
Tue pyhien luonnonpaikkojen tutkimusta
Ostamalla kalenterin tuet Taivaannaulan toimintaa ja sitä kautta myös pyhien luonnonpaikkojen tutkimusta ja kartoitusta!
Kalenteri sisältää
- Kaksitoista pyhää luonnonpaikkaa esiteltynä vuodenkierron mukaisessa asussa
- Kansanuskon ja kansanperinteen juhlat ja merkkipäivät marraskuun alusta 2017 joulukuun loppuun 2018
- Erittäin kattavasti tietoja jokaiseen merkkipäivään liittyvästä kansanperinteestä
- Kuunvaiheet ja tietoa niiden merkityksestä esivanhemmillemme
- Kansalliset juhlapäivät marraskuun alusta 2017 joulukuun loppuun 2018
- Muita aiheeseen liittyviä vuotuisia juhlapäiviä (mm. alkuperäiskansojen päivä, suomenhevosen päivä)
- Tietoa Taivaannaulan toiminnasta
Kalenteri vuosille 2017-2018
Kalenteri kattaa ajanjakson marraskuusta 2017 joulukuuhun 2018. Perinteinen vuodenkierto alkaa marraskuun kekristä ja päättyy lokakuun loppuun. Kalenterin kaksi viimeistä kuukautta (marras-joulukuu 2018) on esitetty ilman kuvaa yhdellä aukeamalla.
