Kauppa – Taivaannaulan verkkokauppa https://kauppa.taivaannaula.org Tue Taivaannaulan toimintaa. Fri, 01 Aug 2025 08:52:42 +0000 fi hourly 1 https://wordpress.org/?v=6.8.2 Taivaannaulan perinnekalenteri 2025 – Rakennusperinne https://kauppa.taivaannaula.org/tuote/taivaannaulan-perinnekalenteri-2025-rakennusperinne/ Tue, 20 Aug 2024 12:10:30 +0000 https://kauppa.taivaannaula.org/?post_type=product&p=5080 Kalenteri on nyt ennakkotilattavissa. Toimitukset alkavat lokakuussa 2024. Seinäkalenterin vakiovarustukseen kuuluu runsas tietopaketti suomalaisesta kansanuskosta ja kansanperinteestä. Ostamalla kalenterin tuet Taivaannaula ry:n toimintaa ja suomalaisen henkisen perinteen ja perinnekulttuurin säilymistä.]]> Tämänvuotiseen kalenteriin on ikuistettu erilaisia perinteisiä rakennuksia, joita on löytynyt kylistä ympäri Suomen. Kuvat on poimittu Finna-hakupalvelun kautta, ja valikoimaan on pyritty ottamaan mahdollisimman laajasti huomioon pihapiiristä usein löytyneet erilaiset rakennukset. Myös sisäkuvia on hyödynnetty talvenajan kuvissa.

Maaseutuyhteiskunnassa rakentaminen on ollut suurimmaksi osaksi puurakentamisen historiaa. Varhaisimmat ja myöhemminkin köyhimmät asuinrakennukset ovat olleet hyvin yksinkertaisia umpinaisia suojia ja ikkunattomia savupirttejä, joissa oli usein maalattia ja tuuletusräppänät. Maanviljelyksen ja veronkannon kehittyessä syntyi maatiloille tarve mitata pinta-aloja ja jakaa peltosarkoja. Jako johti siihen, että tilat eivät enää voineet vapaasti määrätä rakennusten paikkaa.

Keskiajalta alkaen levisi Ruotsista länsirannikolle ja sieltä Hämeeseen omaksuttu tapa rakentaa umpipihoja eli rakennusten ympäröimiä pihapiirejä. Ne tarjosivat sekä suojaa pedoilta että yksityisyyttä tiheästi asutuilla seuduilla. Isojako hajotti lopulta vanhat ryhmäkylät, ja nykyisin hyvin säilyneet umpipihat ovat varsin harvinaisia. Karjalan kannaksella umpinaiset kartanot yleistyivät vasta 1800-luvun loppupuolella.

Umpipiha jaettiin rakennuksilla tai aidalla kahteen osaan: miespihaksi kutsuttuun asuinpihaan ja karjapihana mainittuun talouspihaan. Vauraammilla alueilla rakennuksia saattoi olla jopa useita kymmeniä, köyhemmillä kaskimailla paljon vähemmän. Jo esihistoriallisella ajalla idästä omaksuttu nurkkasalvostekniikka mahdollisti nopean ja suhteellisen tiivisseinäisen rakentamisen.

Yleisiä rakennusten sijoittelun ja rakentamisen perusperiaatteita ennen vanhaan ohjasi käytännöllisyys. Ennen umpipihojen yleistymistä hirsitupa tehtiin mahdollisuuksien mukaan ylimmäksi mäen rinteelle tai kennäälle, läävä taas alimmaksi muita. Sauna sijoitettiin kaivon tai vesistön lähelle, riihi etelän puolelle. Tupa rakennettiin yleensä ensin, mutta jos piti muuttaa uudelle seudulle, käytännöllisintä oli rakentaa ensiksi sauna, jossa oli mahdollista peseytyä ja asua ennen kuin varsinainen asuinrakennus valmistui.

Rakennusperinne säilyi etenkin syrjäseuduilla hyvin samankaltaisena satojen vuosien ajan. Lasi-ikkunat ja rakennusten maalaaminen punamullalla yleistyivät vasta 1800-luvulta alkaen, savupiiput hieman aikaisemmin. Suurin osa Suomen väestöstä asui yhä 1900-luvulle tultaessa maaseudulla pääosin hirsirakenteisissa taloissa, kuten kymmenet heitä edeltäneet sukupolvet.

Laaja kokoelma kansanperinnettä

Taivaannaulan seinäkalenteri esittelee tuttuun tapaan suomalaista kansanuskoa ja kansanperinnettä myös yleisesti. Kalenteri esittelee vanhan kansan vuodenkierron, johon kuuluu pyhäpäiviä jolloin suku tai yhteisö on perinteisesti jättänyt arjen työt taakseen ja kokoontunut yhteen juhlimaan ja kunnioittamaan haltijoita ja vainajia. On puolipyhiä, joihin kuuluvat tietyt tavat, ruoat ja laulut. Lisäksi on luonnon ja perinteisten töiden merkkipäiviä, jotka jaksottavat vuodenkulkua.

Ote kalenterin sisältämästä kansanperinteestä

Huhtikuisten suviöiden jälkeen alkaa lokakuun talviöihin asti kestävä karjan laiduntamiskausi ja paimenten työkausi. Jyrin päivä (23.4.) on karjan uloslaskupäivä maan etelä- ja itäosissa. Tällöin karjan ja kodin onni kesälle varmistetaan kunnioittamalla kodin, metsän ja ukkosen voimia. Jyrin päivänä vietetään paikoin myös kylvöjen alkajaisia. Satakunnassa syödään touonalkajaisten kunniaksi ateria, jonka pääosassa ovat ennen joulua leivotut kylvöleivät.

Jyrin päivää vietetään hiljaisuudessa, jotta ukkonen ei tekisi tuhoa viljelyksille tai rakennuksille ja karja olisi suojassa pedoilta. Silloin ei saisi tehdä töitä eikä ajaa hevosella, ei hakata, jyskätä tai läimäistä ovea. Lehmät viedään metsälaitumelle hiljaisuudessa, ettei metsä vihastuisi. Metsästä ei saa taittaa edes oksaa. Jos eläin kesällä kuolee, syynä on se, ettei Jyrkiä ole vietetty oikealla tavalla. Mitä rauhallisemmin päivää vietetään, sitä rauhallisemmin kesä menee.

Karjan uloslasku on odotettu ja juhlallinen tapahtuma. Lehmät päästetään jaloittelemaan edes hetkeksi, vaikka maassa olisi vielä lunta ja jäätä. Kun karja lasketaan läpi karjaportista, se suojataan soihduilla, pihlajanoksilla, tai piilottamalla kirves tai muita rautaesineitä oven eteen. Karja voidaan myös suojata naisen väellä eli »harakoida». Tällöin lehmät tai lampaat lasketaan pihalle portin päällä seisovan emännän haarojen alitse.

Tue Taivaannaulan toimintaa ja perinteiden säilymistä

Ostamalla kalenterin tuet Taivaannaula ry:n toimintaa ja suomalaisen henkisen perinteen ja perinnekulttuurin säilymistä!

Kalenteri sisältää

  • Kaksitoista valokuvaa rakennusperinteeseen liittyvistä aiheista
  • Kansanuskon ja kansanperinteen juhlat ja merkkipäivät marraskuun alusta 2024 joulukuun loppuun 2025
  • Erittäin kattavasti tietoja jokaiseen merkkipäivään liittyvästä kansanperinteestä
  • Kuunvaiheet ja tietoa niiden merkityksestä esivanhemmillemme
  • Kansalliset juhlapäivät marraskuun alusta 2024 joulukuun loppuun 2025
  • Muita aiheeseen liittyviä vuotuisia juhlapäiviä (mm. Suomenhevosen päivä)
  • Tietoa Taivaannaulan toiminnasta

Kalenteri vuosille 2024-2025

Kalenteri kattaa ajanjakson marraskuusta 2024 joulukuuhun 2025. Perinteinen vuodenkierto alkaa marraskuun kekristä ja päättyy lokakuun loppuun. Kalenterin kaksi viimeistä kuukautta (marras-joulukuu 2025) on esitetty ilman kuvaa yhdellä aukeamalla.

]]> Taivaannaulan perinnekalenteri 2024 – Lasten ja nuorten työt https://kauppa.taivaannaula.org/tuote/taivaannaulan-perinnekalenteri-2024-lasten-ja-nuorten-tyot/ Wed, 13 Sep 2023 12:23:16 +0000 https://kauppa.taivaannaula.org/?post_type=product&p=4331 Kalenteri on nyt ennakkotilattavissa. Toimitukset alkavat lokakuussa 2023. Tämänvuotiseen kalenteriin on ikuistettu lapsia ja nuoria, jotka osallistuvat yhteisön töihin. Kalenteri on teemallisesti jatkoa aikaisempien vuosien kalentereille, joiden kuvissa esiteltiin perinteisiä miesten ja naisten töitä. Aina ei tule ajatelleeksi, että lasten ja nuorten työpanos on ollut perinteisesti merkittävä sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Maatalon tärkein voimavara oli yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, jossa lapset ja nuoret olivat tärkeä osa toimintaa. Seinäkalenterin vakiovarustukseen kuuluu runsas tietopaketti suomalaisesta kansanuskosta ja kansanperinteestä. Ostamalla kalenterin tuet Taivaannaula ry:n toimintaa ja suomalaisen henkisen perinteen ja perinnekulttuurin säilymistä. ]]> Tämänvuotiseen kalenteriin on ikuistettu lapsia ja nuoria, jotka osallistuvat yhteisön töihin. Kalenteri on teemallisesti jatkoa aikaisempien vuosien kalentereille, joiden kuvissa esiteltiin perinteisiä miesten ja naisten töitä. Aina ei tule ajatelleeksi, että lasten ja nuorten työpanos on ollut perinteisesti merkittävä sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Maatalon tärkein voimavara oli yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, jossa lapset ja nuoret olivat tärkeä osa toimintaa.

Lapset ja nuoret auttoivat aikuisia monin tavoin. He osallistuivat maanviljelyyn ja karjanhoitoon. He auttoivat kylvössä ja sadonkorjuussa. Nuoret oppivat eläinten ruokkimisen, lypsämisen ja laiduntamisen taidot. Lapset osallistuivat myös kotitaloustöihin, kuten ruoanlaittoon, leivontaan ja saunan lämmitykseen. Perinteiset asenteet ja maailmankuva korostivat ahkeruuden ja vastuullisuuden merkitystä jo varhaisessa iässä. Lasten työnteko nähtiin osana heidän kasvuaan kohti aikuisuutta. Työn avulla he oppivat arvokkaita taitoja ja vastuuntuntoa, sekä vahvistivat yhteisöllisyyttä. Lasten ja nuorten osallistuminen auttoi helpottamaan aikuisten työtaakkaa ja varmistamaan perheen toimeentulon.

Nykyiset asenteet ja maailmankuva eroavat tietenkin huomattavasti aikaisemmasta. Modernissa yhteiskunnassa painotetaan enemmän lapsuuden suojelua, koulutusta ja vapaa-aikaa. Työllä ei enää ole samanlaista arvostusta kuin ennen, ja lasten työnteko nähdään usein haitallisena heidän kehitykselleen. Työnteon sijaan modernit yhteiskunnat panostavat koulutukseen ja kasvatukseen. Lapset ja nuoret viettävät enemmän aikaa koulussa ja harrastusten parissa. Heitä kannustetaan löytämään omat intohimonsa ja kehittämään itseään eri alueilla. Nykyisin lasten työnteon sijaan korostetaan heidän oikeuttaan leikkiin, oppimiseen ja lapsuuteen.

Vaikka nykyiset asenteet ja maailmankuva eroavat perinteisistä, on syytä varoa menemästä liiaksi toiseen ääripäähän. Lasten oikeuksia, leikkiä ja hyvinvointia tulee vaalia vahvasti, mutta samalla lapset ja nuoret voivat edelleen oppia paljon vastuullisesta työnteosta, ahkeruudesta ja omatoimisuudesta. Ikätasoinen osallistaminen yhteisten asioiden hoitamiseen tarjoaa lapselle mahdollisuuden kokea olevansa osa yhteisöä. Etenkin pienille lapsille perheen yhteisiin töihin osallistuminen on aidosti nautinnollista ja innostavaa. Jokaista nuorta taas kasvattavat työn kautta koetut onnistumiset ja vastuunkantaminen.

Laaja kokoelma kansanperinnettä

Taivaannaulan seinäkalenteri esittelee tuttuun tapaan suomalaista kansanuskoa ja kansanperinnettä myös yleisesti. Kalenteri esittelee vanhan kansan vuodenkierron, johon kuuluu pyhäpäiviä jolloin suku tai yhteisö on perinteisesti jättänyt arjen työt taakseen ja kokoontunut yhteen juhlimaan ja kunnioittamaan haltijoita ja vainajia. On puolipyhiä, joihin kuuluvat tietyt tavat, ruoat ja laulut. Lisäksi on luonnon ja perinteisten töiden merkkipäiviä, jotka jaksottavat vuodenkulkua.

Ote kalenterin sisältämästä kansanperinteestä

Jyrin päivä 23. huhtikuuta on ollut ensimmäinen karjanuloslaskupäivä maan etelä- ja itäosissa. Sanottiin että »Jyrki kantaa lehmät vaikka selässään» eli karja päästettiin jaloittelemaan pimeästä navetasta vaikka maassa olisi vielä lunta ja vedet jäässä. Päivän viettoon kuului monenlaisia tapoja, joilla karjan ja kodin onni varmistettiin tulevaksi kesäksi.

Karjan uloslasku oli odotettu ja juhlallinen tapahtuma. Kun karja laskettiin läpi karjaportista, sitä suojattiin soihduilla, pihlajanoksilla tai piilottamalla kirves tai muita rautaesineitä oven eteen. Karja voitiin myös suojata naisen väellä eli »harakoida». Tällöin lehmät tai lampaat laskettiin pihalle portin päällä seisovan emännän haarojen alitse. Eläimiä saatettiin myös suojata pedoilta erilaisilla esineillä kuten karhun kynsillä tai hampailla sekä loihtijakivillä.

Metsän ja karjan haltijoille annettiin Jyrin päivänä antimia. Etelä-Savossa syötiin ateria, josta asetettiin ennen maistamista jokaista lajia erityiselle lautaselle uhriksi. Hiiteen vietiin lahjana piiraita, voita, maitoa, munia ja lihaa. Karja voitiin kiertää palavan kynttilän kanssa, minkä jälkeen kynttilä poltettiin hiidessä. Myös yksittäisille uhripuille jätettiin lahjoja, kun karja vietiin niiden ohi. Eläimistä huolehtivat paimenet tarjosivat vuorostaan viinaryypyn jokaiselle vastaantulijalle, mikä varmisti eläinten menestymisen kesällä.

Tue Taivaannaulan toimintaa ja perinteiden säilymistä

Ostamalla kalenterin tuet Taivaannaula ry:n toimintaa ja suomalaisen henkisen perinteen ja perinnekulttuurin säilymistä!

Kalenteri sisältää

  • Kaksitoista valokuvaa perinteisistä lasten ja nuorten töistä
  • Kansanuskon ja kansanperinteen juhlat ja merkkipäivät marraskuun alusta 2023 joulukuun loppuun 2024
  • Erittäin kattavasti tietoja jokaiseen merkkipäivään liittyvästä kansanperinteestä
  • Kuunvaiheet ja tietoa niiden merkityksestä esivanhemmillemme
  • Kansalliset juhlapäivät marraskuun alusta 2023 joulukuun loppuun 2024
  • Muita aiheeseen liittyviä vuotuisia juhlapäiviä (mm. Suomenhevosen päivä)
  • Tietoa Taivaannaulan toiminnasta

Kalenteri vuosille 2023-2024

Kalenteri kattaa ajanjakson marraskuusta 2023 joulukuuhun 2024. Perinteinen vuodenkierto alkaa marraskuun kekristä ja päättyy lokakuun loppuun. Kalenterin kaksi viimeistä kuukautta (marras-joulukuu 2024) on esitetty ilman kuvaa yhdellä aukeamalla.

]]> Taivaannaulan joutsenkoru https://kauppa.taivaannaula.org/tuote/taivaannaulan-joutsenkoru/ Fri, 10 Aug 2018 12:50:09 +0000 https://kauppa.taivaannaula.org/?post_type=product&p=1019 pyhille luonnonpaikoille. ]]> Vesilinnuilla on suuri henkinen merkitys itämerensuomalaisille kansoille, ja myös Taivaannaulan virallisena tunnuksena on jo vuodesta 2015 ollut joutsen. Tunnuksesta on teetetty suomalaisena käsityönä pieni määrä hopeisia ja pronssisia riipuksia. Riipus on ollut saatavilla vain Taivaannaulan jäsenille, mutta nyt myös muut voivat hankkia sellaisen. Korut ovat alusta loppuun käsityötä ja niitä on saatavilla vain rajoitetusti. Ei jälleenmyyntiin!

Joutsenen lisäksi koruun kuuluu pieni palkki vuoluhopeaa. Se on tarkoitettu vuoltavaksi lahjana Suomen lukemattomille pyhille luonnonpaikoille.

Korun tarkemmat tiedot:

Materiaali
TP10-pronssia
Yleisesti koruissa käytettyä 925-hopeaa.

Palkki on puhtaampaa hopeaa kuin tunnus, jotta se on tarpeeksi pehmeää veisteltäväksi. Palkissa on hopeaa 8 g.
Korun nauha on nahkaa.

Koko

Joutsentunnus on 3 cm x 2,5cm. Palkki on 5cm.

]]> Taivaannaulan kangaskassi https://kauppa.taivaannaula.org/tuote/taivaannaulan-kangaskassi/ Sun, 07 Aug 2016 10:33:41 +0000 https://kauppa.taivaannaula.org/?post_type=product&p=36 Kangaskassit ovat laadukasta eurooppalaista tuotantoa ja materiaaliltaan ympäristöystävällistä valkaisematonta 100% puuvillaa.

Kassissa on kuvattuna Taivaannaulan joutsentunnus sekä sananparsi. Sananparsissa vaihtoehtoja on kaksi:

Aika männöö arvellessa, päivä päätä käännellessä.
Maasta leipä kynnetään, vitusta väki tulee.

Voit valita sopivan sananparren tuotesivun alasvetovalikosta. Valitse toisesta valikosta myös kassin kantohihnan pituus. Kun olet valinnut molemmat, näet kuvan valitsemastasi kassista.

Kangaskassien koko on noin 36×40 cm.

]]>